フィンランド日、翻訳サンプル（社会調査報告書）

Johdanto: Keitä syrjäytyneet ovat?

Nuorten syrjäytymisen kysymys on todellinen ja vakava. Käytävän keskustelun ongelma on kuitenkin epämääräisyys. Esimerkiksi syrjäytyneiden nuorten lukumäärä saattaa heitellä useilla kymmenillä tuhansilla keskustelijoista riippuen. Jotta nuorten syrjäytymiseen pystytään mahdollisimman tehokkaasti puuttumaan, on selvitettävä mahdollisimman tarkasti keitä syrjäytyneet nuoret ovat ja selvennettävä syrjäytymi­sen käsite. On myös tunnistettava niitä nuorten ryhmiä, joissa syrjäytymisen riski on suurin.

Syrjäytyminen on lavea ilmiö, jolla tarkoitetaan usein laajaa psyykkis-aineellista ongelmakokonaisuutta, henkistä putoamista yhteiskunnan normaalien käy­täntöjen ulkopuolelle tai erilaisia päihderiippuvuuksia ja rikollisuuden muotoja. Tässä analyysissa syrjäytymistä lähestytään tilastojen, lähinnä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston¹ kautta. Tarkoitus on hahmottaa tätä kautta syrjäytyneiden nuorten (15-29 v.) määrä ja tämän joukon rakenne.

Tässä analyysissa on poistettu koko 15-29 -vuotiaitten joukosta ne, jotka ovat työelämässä tai opiskelemassa tai eivät muilla tavoin täytä syrjäytymisen kriteereitä. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulko­puoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Esimerkiksi toisen asteen tutkinnon suorittanut nuori ei määritelmällisesti kuulu syrjäy­tyneiden joukkoon.

Mielenterveys- tai päihdeongelmien, rikollisuuden tai muiden syiden takia yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneiden ihmisten määrää ei tässä pystytä arvioimaan, koska rekisteröityjä tietoja on vähän eikä näitä nuoria löydetä survey-tutkimuksissakaan.

Vuonna 2010 syrjäytyneitä 15-29 -vuotiaita nuoria oli yhteensä 51 341. Tämä on noin 5 % kaikista tämänikäisistä nuorista. Miehiä syrjäytyneistä nuorista oli 64 % ja naisia 36 %. Syrjäytyneistä liki joka neljäs on vieraskielinen. Perusasteen koulutuksen suorittaneista nuorista syr­jäytyneinä oli 12,6 %.

Syrjäytyneistä nuorista työttömiä työnhakijoita oli 18 830 ja muita työvoiman ulkopuolisia 32 511. Nämä 32 511 ulkopuolista nuorta eivät käy töissä tai opiskele. He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa - kukaan ei tarkkaan tiedä, millaisia he ovat tai mitä he tekevät. He ovat syrjäytymisongelman kova ydin.

Työttömiksi rekisteröityneiden nuorten asema on parempi kuin täysin ulkopuolisten, koska työnhakijat voivat saada työvoimakoulutusta tai päästä sijoitustöihin. Molemmat toimenpiteet lisäävät selvästi mahdollisuutta päästä avoimille työmarkkinoille. On erittäin huolestuttavaa, että juuri kriittisessä vaiheessa elämää yli 30 000 nuorta katoaa järjestelmän näköpiiristä.

Ulkopuolisten nuorten paikantamisella on kiire. Ensisijainen keino ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa nuoria takaisin työmarkkinoille on koulutus. Ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä 15-29 -vuotiaista nuorista 80 % ei myöhemminkään suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa. Mitä kauemmin nuori on syrjäytynyt, sitä pienemmäksi koulutuksen suorittamisen todennäköisyys muuttuu. Niistä peruskoulun päättäneistä nuorista, jotka ovat yhden vuoden syrjässä, enää 40 % suorittaa jonkin perusastetta korkeamman tutkinnon. Jos ulkopuolisuutta jatkuu kolme vuotta, alenee tutkintoja suorittavien osuus 20 prosenttiin. Luppovuodet perusasteen ja jatko-opintojen välissä ovat siis kohtalokkaita.

はじめに: 疎外された若者の実態

若者の社会的疎外は、現実に起こっている深刻な問題です。ところが、こうした若者に関する議論には曖昧さがつきまといます。例えば、疎外された若者が実際にどのくらいいるのかについても、論者によって数万人もの開きがある場合があります。若者の疎外の問題に最も有効な方法で介入するためには、疎外された若者とはどのような人のことを言うのかを可能な限り明確にし、疎外の実態をつかむ必要があります。また、社会的疎外に陥るリスクが最も高いのはどのような若者なのかを特定しなければなりません。

社会的疎外というのは、明確に特定することが困難な茫漠とした現象です。多くの場合さまざまな心と体の問題のすべてを意味し、通常の社会生活が送れなくなるような精神的な問題や、多様な薬物依存や犯罪の形態が含まれます。本分析では、統計局の雇用統計¹を中心とする統計情報を利用して、社会的疎外の実態に迫りました。これは、統計情報によって疎外された若者（15～29歳）の数とどのような人で構成されているのかを把握するためです。

本分析では、仕事をしている人や学生、その他の理由で疎外と見なすことのできない15～29歳の若者はすべて除外しています。ここでは、義務教育修了後、それ以降の教育課程を修了しておらず、就業も就学もしていない若者を、社会的疎外の状態にある若者と分類しました。例えば、後期中等教育を修了した若者は、疎外された若者には含めていません。

ここでは、精神衛生や薬物の問題、犯罪などのために社会生活を送れない若者の数は計算していません。これは、こうした若者に関する記録は乏しいうえ、アンケート調査でも把握できないためです。

2010年時点で、疎外された15～29歳の若者は、計5万1341人でした。これは、同年齢の若者の約5%に相当します。疎外された若者の男女比は、男性64%、女性36%となっています。外国語を母国語とする人は、4分の1近くに上りました。義務教育しか修了していない若者のうち、疎外された若者の割合は12.6%でした。

疎外された若者のうち、失業者は1万8830人、その他の労働力と見なされない人は3万2511人でした。これら3万2511人の若者というのは、就業も就学もしていません。このグループは、統計上どこにも登録されておらず、どのような人で何をしているのかを詳細に把握することはできません。社会的疎外の問題の中心となっているのは、このような若者です。

失業者として登録された若者は、完全に疎外された若者よりも良い状況にあります。これは、失業者は職業訓練を受けたり、一時的な仕事に就ける可能性があるためです。どちらも、就業に結び付く可能性が確実に高まります。特に懸念されるのは、3万人以上もの若者が、失業者として登録すらしておらず、極めて危機的な状態にあることです。

喫緊の課題は、こうした完全に疎外された若者を見つけることです。疎外の問題を解消し、若者を労働市場に戻すためには、教育が主な手段となります。15～29歳の完全に疎外された若者と失業者のうち、80%は義務教育修了後にそれ以降の教育を修了していません。疎外が長期間になるほど、教育を修了する可能性は低下します。義務教育修了後、1年間疎外された状態にあった若者のうち、それ以降の教育を修了するのは40%に過ぎません。疎外が3年に及ぶと、この割合は20%まで下がります。そのため、義務教育修了から進学までの年数が極めて大きな意味を持ちます。